"Olen "kesäihminen" viimeiseen asti. Rakastan aurinkoa, valoa ja lämpöä. Kesällä herään henkiin ja olen energinen, iloinen ja avoimempi. Saan aikaan paljon ja jaksan tehdä asioita vaikka kuinka myöhään- olen elossa pitkän talven jälkeen. Ja sitten syksyllä... Ensimmäiset syksyn merkitkin saavat jo haukkomaan henkeä. Taidan suorastaan pelätä pimeää. Sillä mitä lähemmäs syyskuuta mennään, mietin miten saisin "purkitettua" aurinkoa ja lämpöä talven varalle edes hiukan. Miten sitä samaa pohjatonta energiaa saisi talveksi?"

Tällainen kirjoitus löytyi Ruususuu ja Huvikumpi -blogista. Teksti on kuin minun kirjoittama. Tänä vuonna kesästä irti päästäminen on ollut erityisen vaikeaa. Aurinko antaa minulle virtaa ja tänä vuonna akut eivät ole vielä latautuneet talven varalle. Loppukesän aurinko lämmitti, mutta lasten kanssa nauttiminen jäi, sillä koulut olivat jo alkaneet. Itse allekirjoittaisin heti vetoomuksen kesäloman siirtämisestä myöhäisemmälle syksyyn, onhan Euroopassakin elokuu lomakuukausi.

Toinen varma merkki syksyn tulosta on kauppamme lauantai aukiolojen alku ja kuusipäiväiset työviikot jatkuvat seuraavat 9 kk :( Menimme mökille kuitenkin jo perjantaina ja Mikki lähti sitten sieltä lauantai aamuna töihin. Itse jäin lasten kanssa nauttimaan aurinkoisesta, ja melko lämpöisestä, syyspäivästä.
Mikin ollessä töissä halusin pihalle, sillä siellä oli aivan ihanan raikas ilma. "Tyylikkäissä vaatteissa" kannoin vedet saunaan (meidän pumppu hajosi edelliskerralla ja uutta varasosaa ei ole vielä löytynyt) illan saunahetkeä varten ja haravoin lehtiä siitä kiitollisena, että ensi talvena nuo roskaajat lepät kaadetaan tuosta uimapaikan vierestä.
willaolivia1.jpg
Lisäksi nautin Sofien kanssa terassin lattialla istuen
willaolivia3.jpg
Suurin murhe kesän loppumisesta tulee varmasti meidän "ammattikalastajalle". Alex on aamusta iltaa laiturilla, uimapaikalla tai meidän rantaterassilla ja kalastaa. Miten muuten niin ehtiväinen poika osaakaan keskittyä johonkin niin sydämellään ♥
willaolivia4.jpg
Onneksi viimeinen kalastuskerta toi Alexille kesän jättisaaliinkin. Mittaa tällä vonkaleella oli 70 cm ja jopa Alex pelkäsi sitä. Tähän oli hyvä päättää kalastuskausi.
willaolivia5.jpg
Mitä ihanaa sitten syksyssä on?
Happirikkaat lenkit Sofien kanssa, joita hän odottaa aina aamuisin istumalla vieraseteisen oven edessä lasten lähdettyä kouluun.
willaolivia6.jpg
Meidän lenkki alkaa aina tällaisista maisemista -välillä tyyntä ja aurinkoista, välillä tuulista ja myrskyisää ♥
willaolivia7.jpg
Ihanan syksyistä viikkoa teille ♥